Askartelua

Yksi Robinin lempileluista on iso-Pablolta saatu Kongi narulla. Naru on mennyt aikaa sitten poikki ja lelu sitämyöten menettänyt merkityksensä. Koska olen jo aikaisemmin punonut fleecestä kohtuukestäviä vetoleluja, niin entiselle koiralleni, kuin Robinillekin, tein myös Kongiin uuden narun. Nyt saa lelu taas kyytiä ja vanha peitto uuden elämän :)

Uusi peti

Päädyin ostamaan upean ison pedin Robinille, koska vanha Ikean versio alkoi olla jo hiukan rikki.

Uudessa pedissä on tilaa kölliä ja kelliä ja mahtuu oikomaan jäsenensä kokonaan.

 

Mutta, kuinkas kävikään... Robin ei tykännyt yhtään nukkua hienossa pedissään. Se meni sinne kyllä, mutta vain käskystä ja poistuleminen oli t-o-d-e-l-l-a vaikeaa :O Ilman "poistumislupaa" se seisoi pedissään piippaamassa. Ei siis ollenkaan tajunnut kyseisen vempaimen merkitystä. Kun laitoin vanhan pedin lattialle uuden viereen, Robin loikkasi välittömästi siihen, petasi, hyöri ja pyöri väkkäränä ja lopulta heittäytyi makuulle huokaisten onnellisena.

Uusi hieno peti meni Huuto.netiin myyntiin saman tien...

Hiihtoloma ja kennelyskä

Torstai-iltana 18.2.10 oltiin Robinin kanssa menossa pommarin treeneihin. Oli viimeinen kerta rally-tokokurssia. Ulkona ovenavausta odotellessa Robin yskähteli muutaman kerran. Portaissa matkalla alas, se alkoi yskiä toden teolla. Jäimme hetkeksi alatasanteelle odottelemaan loppuuko yskä, mutta katsoin sitten parhaaksi poistua paikalta.

Ulkona yskä vain yltyi, lämpimässä autossa taas loppui. Kotiin päästyämme yskänpuuskat tulivat aina, kun Robin innostui jostain. Muuten se oli ihan ok.

Aamulla yskä alkoi taas ulkona. Lisäksi, Robin ei syönyt ruokaansa ja oli ihan vetämättömissä. Hiihtoloman ja illemmalla koittavan reissuunlähdön vuoksi katsoin parhaaksi viedä Robinin lääkäriin. Kuumetta piskillä olikin sitten ihan reilusti: 40,2 astetta. Diagnoosiksi tuli kennelyskä ja mukaan, lähinnä juuri reissuunlähdön takia varmuuden vuoksi, antibiootit ja yskänlääke. Lääkäri kehotti viettämään hiihtolomaa koiran kanssa sohvalle takan ääreen käpertyneenä, molempien nesteytyksestä huolehtien ;)

Illansuussa päästiin sitten matkaan kohti lappia. Yöksi jäätiin Cumulus Jyväskylään, jossa olikin sangen mielenkiintoinen ratkaisu koiravieraiden sisäänkäynniksi: ainut kulkureitti oli suoraan läpi ravintolan :O Robinille ei maistunut iltaruuastaan kuin muutama nappula.

Robin ei aamullakaan syönyt, joi kuitenkin. Kuume tuntui hiukan laskeneen, en kuitenkaan mitannut. Lauantaipäivä menikin sitten autossa istuen. Robin voi hyvin ja matkusti ihan tyytyväisen oloisena laina-Sprinterin jatko-ohjaamon lattialla.

Ylläkselle päästiin lauantai-iltana klo 21 tasan. Matkaan Jyväskylästä meni syömisineen, kaupassa käynteineen, kahvi- ja pissataukoineen 11 tuntia. Perillä oli k-y-l-m-ä: -29 astetta. Kamat kämppiin ja taloksi asettuminen pikaisesti. Lapset toiseen kämppään, aikuiset ja koirat toiseen. Ystäväpariskunnalla oli tiedossa, että Robinilla on kennelyskä, joka todennäköisesti tarttuu myös heidän koiraansa.

Koko viikon oli todella kylmä sää. Onneksi rinteessä oli lämpimämpi, niin lapset pääsivät mäkeen Ylläsjärven puolelle. Äkäslompolossa, missä vuokramökkimme oli, oli taas niin kylmä, että Robinia oli vaikea saada ulos edes tarpeiden tekoa varten. Pari minuuttia ulkona ja se alkoi klenkata kolmella jalalla, koska tassut jäätyivät :(

Hassua kyllä, toinen reissussa ollut koira ei saanut kennelyskätartuntaa. Koirat joivat samasta kupista, pusuttelivat ja leikkivät kaiken päivää yhdessä, joten olin ihan varma tartunnasta. Mutta parempi tietysti näin :)

Lonkka- ja kyynärkuvaustulokset

Lonkat A/A, kyynärät 0/0. Parhaat lonkat koko pentueesta, mitä ei välttämättä noin ulkoapäin katsellessa uskoisi ;)

No, terveillä lonkilla luulisi koiran pärjäävän hyvin vähän vajavaisen selkänsä kanssa.

Uusi talvimantteli

Nyt on pakkaset olleet sitä kaliiperia, että Robininkin nahka alkaa jäätyä. Ulosmeno on ollut ihan tuskaa herran mielestä, joten ei kun takkiostoksille. Tarjouskorista löytyi juuri sopiva ja superedullinen talvimantteli.



Alun vastaanhangoittelun jälkeen jopa Robin tajusi, että rotsi päällä tarkenee paremmin :)

Uusi vuosi

Viime vuodenvaihteen tavoin, tänäkin vuonna järjestimme taloyhtiön yhteiset Uuden Vuoden juhlat. Mukana oli 4:n asunnon väki viidestä, muutamilla vierailla höystettynä. Robin riekkui siellä seassa, lähinnä viihdyttäen lapsia :)

Viime vuonna meillä pääsi käymään sellainen vahinko, että Robin lähti omien, sekä naapurin lasten kanssa raketteja räjäyttelemään pihalle. Se ei todellakaan pelkää paukkuja ollenkaan, päinvastoin: istui ihailemassa komeaa pauketta kaikessa rauhassa. No, tänä vuonna olin viisaampi ja osasin pitää sitä silmällä paremmin :) Lisäksi, uusi ilotulitelaki piti huolen siitä, että naapurinkaan lapset eivät päässeet itsekseen pihalle paukuttelemaan.

Lähdimme puolenyön aikaan porukalla Pikkukosken rantaan lähettämään naapurien hankkimat raketit, Robin joutui jäämään yksin kotiin. Jätin sen kuitenkin ihan hyvillä mielin, koska raketit ei ennenkään ole sen maailmaa heilauttaneet.

Olin ostanut koko perheelle suojalasit. Lapset tietysti vastustelivat, koska "ne on ihan idiootin näköiset". Pidin kuitenkin kiinni lasien käyttöpakosta ja taipuivathan lapset lopulta, kun ilmoitin kotiinlähdön olevan vaihtoehto suojalasien käytölle;)

Naapuri oli saanut kaikki isot patansa aseteltua hienosti maahan ja alkoi sytyttää niitä. Yhdestä padasta sitten lähtikin paukut maata pitkin. Yhtäkkiä mun jalkojen välistä lensi raketin osa ja osui suoraan Tytön reisiin. Toppahousut kärähtivät kahdesta kohtaa ja reisiin tuli aikuisen nyrkin kokoiset mustelmat ja onneksi vain ihan pienet palovammat. Poikakin, joka seisoi vieressä, sai raketin rippeitä jaloilleen, mutta hänellä oli farkut toppahousujen alla, niin räiskeet pysähtyivät niihin, eikä mustelmaa suurempaa vahinkoa tapahtunut. Täytyy sanoa, että pienillä vahingoilla tuli lapsille (ja miksei aikuisillekin) ISO opetus rakettien vaarallisuudesta.

Lonkka- ja selkäkuvat

Kasvattaja-Leila järjesti Robinille ja sisaruksille lonkkakuvaukset. Samaan syssyyn kuvattiin Robinin hiukan erikoisenmallinen selkä. Lonkat näyttivät kuvanneen lääkärin silmään ihan hyviltä; sellaisilta, millä koiran pitäisi pärjätä elämänsä :) Kirjainarviota ei antanut, se tulee sitten aikanaan kennelliitosta.

Enemmän sekä Leilaa, että minua jännitti selkäkuvaus. Mitään luustovikaa ei kuitenkaan onneksi löytynyt, ulospäinkin näkyvää notkoa lukuunottamatta. Lääkärin arvio viasta oli, että notkon kohdalta Robinin selästä puuttuisi kehityshäiriön vuoksi kokonainen lihasryhmä. Tätä teoriaa tukisi kaikki koiran "oireet": silminnähtävä notko selässä, hännän sivuheilutuksen puuttuminen, takapään "holtittomuus", haluttomuus hypätä säkäkorkeuttaan korkeammalle, sekä varsinkin nopeissa liikkeissä näkyvä kömpelyys. Selässä näkyvän kyttyrän voisi sitten taas selittää sillä, että puuttuvasta lihasryhmästä seuraavana olevat lihakset olisivat yrittäneet kompensoida puuttuvia lihaksia ja ovat siksi ylikehittyneet ja vetävät selkärankaa hiukan koholle. Kaiken kaikkiaan, lääkäri ei nähnyt kuvissa mitään sellaista, mikä estäisi Robinia elämästä ihan normaalinmittaista, hyvää koiranelämää :)

Tarkempaa diagnoosia saisi kuulemma mahdollisesti magneettikuvauksella, mutta koska koiralla ei selvästikään ole mitään kipuja, ajattelin nyt ainakin toistaiseksi siirtää kuvausta tulevaisuuteen.