perjantai 16. heinäkuuta 2010

Reissussa

Itä-Suomeen suuntautunut Porsche Parade Finland 2010 on onnistuneesti takana. Kuopus ja Robin pääsivät tänä vuonna mukaan tyttären jäädessä kaverinsa luokse.

Helteinen matka alkoi perjantaiaamuna aikaisin. Robinin takapenkillä matkustamista varten hankittu turvavyökiinnike ei sitten istunutkaan vanhan Porschen vyökiinnikkeisiin, joten oli keksittävä vaihtoehto turvalliseen matkustamiseen. Kiinnitin sitten auton omat turvavyöt suoraan koiran valjaisiin. Matka Helsingistä Kouvolaan osoitti, ettei takapenkin kupissa matkustaminen ollut kovin mukavaa Robinille. Seuraavalla pysähdyspaikalla kaadoin takapenkin selkänojan alas ja Robin lätkäistiin siihen päälle. Pinta on tasaisempi ja selkänojan takaosan kangasverhoilusta sai tassuihin paremman pidon, kuin penkin liukkaasta nahasta.

Jossain vaiheessa mutkatietä Robin sai sotkettua itsensä turvavöihin ja sen matkustus vaikutti todella epämukavalta sen joutuessa jännittämään kaikki lihaksensa. Niinpä tyhmänä käskin pojan vapauttaa Robin hetkeksi vöistä kesken matkanteon. Kuinka ollakaan, juuri kun koira oli irroitettu ja vapautettu sotkuistaan, tuli tiukka mutka ja Robin lensi suoraan pojan päälle. Kynsistä jäi kirvelevät "Harry Potter-kuviot" pojan kylkeen. Koira ei onneksi näyttänyt loukanneen itseään, joten tartuin etupenkiltä (pienen auton iloja) koirasta niska-perse -otteella ja kiskaisin sen syliini ja siitä suoraa pelkääjänpenkin jalkatilaan.  Siinä se sitten matkustikin tyytyväisenä koko loppu viikonlopun. Vaikka oli ehkä hiukan ahdasta, paikka oli kuitenkin paras ja olosuhteisiin nähden turvallisinkin. Pystyin pitämään omilla jaloillani Robinin paikallaan siinä lattialla, ja kun kerralla ajettavat pätkät olivat maksimissaan tunnin mittaisia, se viihtyi ihan hyvin.

Olin porukassa mukana oleville ihmisille kertonut jo heti lähdössä, että Robin pitää lapsista, mutta vieraat aikuiset eivät sitä juuri kiinnosta. Esitin myös pyynnön, että Robin saisi itse tutustua haluamiinsa aikuisiin. Kävihän siinä sitten niin, että eräs mies pääsi yllättäen lähestymään Robinia kädet ojossa ja selkä kyyryssä. Robin ei siitä pitänyt ja murahti sedälle kuuluvasti. Meni kyllä myöhemmin itse haistelemaan kys. miestä, kun tämä istui rauhassa tuolissa.

Lasten kanssa Robin oli aivan mainio. Paria poikkeusta lukuunottamatta lapset olivat ihan vieraita Robinille. Voi, miten se olikaan iloinen nähdessään Ainon ja Matin, jotka ovat käyneet meillä kylässä ja olleet mökkivierainakin. Kaikki muutkin lapset (ikähaitari kävelevien muksujen osalta oli 2-13v) saivat silittää, rapsuttaa ja taputtaa Robinia ihan mielin määrin. Kaksivuotiasta neitokaista joutui hiukan opastamaan, ettei koiraa saa vetää hännästä, eikä korvista, mutta Robin itse ei ollut moisesta kohtelusta millänsäkään.

Itse unohdin onnellisesti kameran kotiin, joten kuvitusta pitää odotella muilta reissussaolleilta.